Plassin kehittymistä ja rakentumista on mielenkiintoista tutkia vanhoista kartoista. Vuosiluvuista on linkit kyseisiin karttoihin.

Kartoilla markkinapaikka (Borgerskaps Liqvidations Plats) näkyy ensimmäisen kerran Abraham Frisiuksen kartassa (Geographisk Charta uti Österbotnshofdingedömme och Calajoki Sn.) v. 1745. Vastapäätä markkinapaikkaa joen etelärannalla on laivanrakennuspaikka (Skieps-Byggning plats).

Maanmittari Erik Florinin kartassa v. 1763 (Norr Calajoki Bys Charta Del No 7) Plassin nimenä on edelleen ”Camle Carleby Stads Liqvidations Plats”. Markkinapaikka on noin 140 m pitkä ja 60 m leveä suorakaiteenmuotoinen alue.

Wilh. Finemanin tervatoria esittävässä kartassa v. 1791 on merkitty 115 terva-aittaa omistajineen sekä pikiruukki, neljä pikkuaittaa, Raahen kaupungin tarkastajan asunto, sauna ja laituri.

Maanmittari Carvolin isojakokartassa v. 1805 (Charta öfver Norrkalajoki Byjs Ägor i Uleåborgs Län) Plassin aluetta nimitetään ensimmäisen kerran markkinapaikaksi ”Marknadsplats”. Sen pohjoispuolella on pikiruukin alue ja ”Blomströms Tomt”.

Yksittäisten rakennusten sijainti näkyy C.G.W. Claudelinin kartassa v. 1869 (Karta öfver Pohjankylä skifteslags egor i Kalajoki socken). Plassin rakennuskanta oli tällöin suurimmillaan.

Yhteismaalla nykyisen Jokisuun koulun tontilla on yksi suuri ja kaksi pienempää makasiinia. Raahentien varteen oli alkanut muodostua asutusta. Puistolan maatilan rakennukset ovat nykyisillä paikoillaan. Änkilän kantatilan tontilla on päärakennuksen lisäksi kolme aittaa ja suuri vinkkelin muotoinen ulkorakennus, joka sulkee tontin pohjoipuolella aukeavan markkinapikan. Markkinapaikkaa rakennukset ympäröivät yhtenäisenä jonona molemmin puolin. Yhteismaa ulottuu tervatorin pohjoispuolelle. Rakentaminen Plassilla oli vapaamuotoista, ohjaamatonta.

Maanmittari Oskar Tiger mittasi, kartoitti ja paalutti v. 1879 markkinapaikan tontit uudelleenjärjestämistä varten. Karttaan on merkitty alueen kaikki rakennukset ja tiedot niiden omistajista. Pohjamerkintöjen päälle on hahmoteltu Plassin uusi korttelisto tiukaksi ruutukaavataajamaksi. Uudelleenjärjestelyn tarkoituksena oli luoda Kalajoen jokisuuhun järjestelmällinen ruutukaavataajama. Tämä ensimmäinen virallinen yritys Plassin asemakaavoittamiseksi ei kuitenkaan onnistunut.

Kalajokinen K.K.Myllylä laati 1885 kartan Plassin alueesta ja olemassa olevista rakennuksista kuntakokouksen aloitteesta Markkinapaikan järjestyssääntö-ehdotukseksi, joka koski yhteismaalla tapahtuvaa rakentamista. Järjestyssäännöissä määrättiin, että kaikkiin uusiin rakennuksiin sekä vanhain ulkopuolisiin korjauksiin on lupa pyydettävä markkinapaikan järjestystoimikunnalta. Kuvernöörin virasto jätti kuitenkin vahvistamatta esityksen.

Myllylän kartassa 1885 Plassilla oli yhteensä 171 rakennusta, joista 30 asuinrakennuksia, 20 kauppapuoteja ja 31 makasiineja ja saman verran aittoja, loput oli leipomohuoneita, karvarityöhuoneita, majatupia, arestihuoneita, saunoja, navetoita, latoja, liitereitä ja ulkohuoneita. Lisäksi alueella oli tie, katu, werkkoketo, kaksi parkkitapulia, peltoja, ketoja, kasvitarhoja, pyörtänöitä, karjatarhoja jne.