Vinkki: [+] -merkeistä aukeaa lisätietoja ko. aiheesta

Markkinapaikka

Kokkolan kaupunki sai heti perustamisensa jälkeen 1620 oikeuden ryhtyä pitämään [+] Kalajoella. Markkinapaikaksi [+] vakiintui Plassin alue, joka alkoi Änkilän kohdalta ja jatkui "soukkaan paikkaan" [+], nykyiselle kylätalolle saakka. Alkuperäinen kauppatori jäi tiealueeksi, kun 1920-luvulla markkinat siirrettiin kauppatorilta tervatorille.

Terva oli talonpoikien tärkein myyntiartikkeli [+] ja se kerättiin Raahen ja Kokkolan porvareiden tervahoveihin. Myydyt tervatynnyrit varastoitiin terva-aittoihin tervatorille, nykyisen markkinapaikan alueelle odottamaan laivausta. Jokisuun vanhaan satamapaikkaan pääsi vielä 1600-luvulla suuretkin alukset lastaamaan.

Markkinat olivat rannikon maanviljelijöiden, lähikaupunkien porvareiden ja jokilatvoilla asuvien uudisraivaajien tärkein kohtaamispaikka. 1800-luvulla Plassin markkinat olivat maan suurimpien joukossa. Samuli Paulaharju kuvaa Kalajoen markkinoita kirjassaan Wanha Raahe (1925):

"Kalajoen suun mahtavalla "markkinaplassilla" oli Raahen patruuneilla, niinkuin Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan kauppasaksoillakin, omat pienet markkinapirttinsä kamareineen, kauppapuoteineen ja makasiineineen kahta puolta kauppakenttää, joka pitkänä avoimena tanhuana ojentui mökkiryhmien välille kuten kaupungin katu. Markkinatuvissaan patruunit asustivat markkina-aikana ja monella oli rouvakin mukana kahvinkeittäjänä ja ruoanlaittajana. Puodeistaan ja makasiineistaan porvarit myivät kaikenlaista tavaraansa suoloista ja raudasta alkaen, maalaiset tarjosivat tuotteitaan vain kuormista." [Lue lisää]

Plassi - Kalajoen kaupunki

Plassi oli Kalajoen kaupankäynnin keskus ja sinne muodostui tiivis asutus- ja kauppakeskittymä, joka oli yleisnäkymältään etenkin torin ympärillä hyvin kaupunkimainen. Terva-aittojen lisäksi markkinapaikan alueella oli hevostalleja ja lämmitettäviä markkinatupia [+] vierivieressä. Näissä porvarit asuivat talvimarkkinoiden aikana ja säilyttivät niissä ostettua ja myytävää kauppatavaraa. Kruunu oli rakentanut alueelle tullihuoneen, josta käsin se valvoi etujaan kantamalla markkinoille tuoduista tavaroista pikkutullia.

Plassille anottiinkin kaupunkioikeuksia vuonna 1865, mutta asia raukesi tuolloin. Maakaupan vapauttamisen jälkeen myös kauppaliikkeet keskittyivät Plassin alueelle. Kauppiaiden lisäksi alueella toimi runsaasti käsityöläisiä: värjäreitä, fräkäreitä [+] kruunareita, suutareita, räätäleitä, leipureita, seppiä, kelloseppiä ja nahkatehtailijoita.

Saha ja kivihiomo houkuttelivat 1900-luvun alussa Kalajoelle kivimiehiä ja sahatyöläisiä, jotka vähitellen asuttivat hiljentyneen kaupankäynnin tyhjiksi jättämät kauppapuodit, markkinamökit ja -aitat [+]. Yritys rakennutti myös uusia asuntoja työväestölleen ja toimihenkilöilleen Plassintien varrelle alueen pohjoiskulmaan. Uudisrakentamista hankaloitti kuitenkin pitkään maapohjan omistusoikeuteen liittyvät ongelmat [+]

Vuonna 1885 Plassilla oli yhteensä 171 rakennusta, joista 31 asuinrakennusta, 20 kauppapuotia ja 31 makasiinia ja aittaa.